RATKAISIJAT – KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUKSELLA AKTIIVISTA TOIMIJUUTTA (2021–22)

Ratkaisijat-koulutukset antoivat 51 opettajalle tietoa ja työkaluja kestävän kehityksen kasvatukseen ja oppilaiden osallisuuden tukemiseen. Toteutimme vuosina 2021–22 neljä Ratkaisijat-koulutusta. Niihin osallistui kasvattajia usealta kouluasteelta ja erilaisista opinto- ja työtaustoista.

Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa osallistujien sisällöllistä ja pedagogista osaamista kestävän kehityksen teemoista. Koulutuksessa käsiteltiin

• koulun roolia kestävän kehityksen edistämisessä,
• osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta,
• tunnetaitojen merkitystä kestävän kehityksen kasvatuksessa sekä
• ratkaisukeskeistä ilmastokasvatusta.

Aiheista kouluttivat:

• Planin Globaalikoulun globaalikasvatuksen asiantuntija Leena Honkasalo,
• Kehittämiskeskus Opinkirjon erityisasiantuntija Tiina Karhuvirta,
• Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n ympäristökasvatuksen asiantuntija Pinja Sipari sekä
• Lapin yliopiston apulaisprofessori Ilkka Ratinen.

Kukin Ratkaisijat-koulutus kesti suunnilleen yhden lukukauden ja vastasi laajuudeltaan 5 opintopistettä. Kolme koulutusta oli kokonaan verkossa ja yksi oli monimuotokoulutus Vantaan Heurekassa. Koulutukset sisälsivät lähi- tai verkkokoulutuspäiviä, itsenäistä työskentelyä ja verkkovalmennusta. Koulutukseen kuului myös omassa koulussa toteutettava kehittämisprojekti tai pedagoginen kokeilu.

Ratkaisijat-koulutukset toteutettiin Opetushallituksen rahoituksella. Ne olivat osa varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstökoulutusta.

Tutustu koulutusmateriaaliin! 

Koulutuksen esitysmateriaalit on julkaistu Creative Commons -lisenssillä CC BY-NC 4.0. Voit tutustua materiaaliin tästä:

• Koulun rooli kestävässä kehityksessä (pdf) (Leena Honkasalo)
• Osallisuus kouluissa (pdf) (Tiina Karhuvirta)
• Osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus (pdf) (Leena Honkasalo)
• Tunteet ja vaikuttaminen ilmastokasvatuksessa (pdf) (Pinja Sipari)

Opettajien kehittämisprojektit

Ratkaisijat-koulutukseen kuului omassa koulussa toteutettava kehittämisprojekti tai pedagoginen kokeilu, jonka kautta osallistujat pääsivät soveltamaan oppimaansa omaan työhönsä. Projektien kautta koulutuksen vaikutukset ulottuivat yksittäisistä opettajista heidän oppilaisiinsa ja parhaissa tapauksessa koko työyhteisöön. Opettajien suunnittelemat pedagogiset kokeilut ovatkin antaneet alkusysäyksen monenlaiselle kestävää kehitystä edistävälle toiminnalle!

Opettajat ovat toteuttaneet esimerkiksi erilaisia kurssikokonaisuuksia ja oppimispolkuja, työyhteisölle suunnattuja koulutuksia sekä koulun kestävän kehityksen teemaviikkoja ja kilpailuja. Oppilaat ovat päässeet mm. tutustumaan koulun kestävään toimintakulttuuriin, keskustelemaan kestävän kehityksen teemoista sekä tuottamaan meemejä ja videoita, mielipidekirjoituksia sekä haastatteluja. Kestävän kehityksen kasvatusta on toteutettu myös ulko-oppitunneilla, metsäluokassa ja retkipäivien yhteydessä.

Kahdesta projektista on tehty videot. Musiikinopettaja Anu Tikka-Blomqvist kertoo videolla, miten porvoolaisella Linnankosken lukiolla on perustettu kestävän kehityksen tiimi ja ryhdytty laatimaan ilmasto-ohjelmaa.

Piikkiön yhtenäiskoulun opettaja Teija Laukkanen esittelee videolla suunnittelemaansa koko alakoulun mittaista kestävän kehityksen oppimispolkua, jonka painopisteenä on kestävä kehitys. Aihetta käsitellään toiminnallisten harjoitteiden ja draaman avulla, tunne- ja tietoisuustaidot huomioiden.

Oivalluksia koulutuksesta

Koulun toimintakulttuurilla ja johdolla suuri merkitys

Koulutuksessa kriittisyys sävytti keskusteluja, joissa osallistujat arvioivat oman koulunsa toimintakulttuuria kestävän kehityksen näkökulmasta. Osa osallistujista kuvaili, miten kestävän kehityksen kasvatuksessa on monelta osin jämähdetty jätteenkierrätykseen. Yhden osallistujan sanoin tällaista koulutusta tulisikin tarjota nimenomaan rehtoreille sekä päättäjille, esimerkiksi sivistystoimenjohtajille ja kunnanvaltuutetuille, jotta näiltä saisi koulujen käytännön työhön vahvemmin tukea ja resursseja. Vaikka kestävän kehityksen tavoitteita asetetaan monissa kouluissa tunnollisesti ja esihenkilöt ja työyhteisö näyttävät vihreää valoa, keke-tiimien työ on välillä “kuin kivirekeä vetäisi”. Koulutuspäivissä pohdittiin sitä, miten saadaan ulotettua kestävän kehityksen työ keke-tiimin ulkopuolelle: muille opettajille ja luokille sekä koko koulun toimintakulttuuriin.

Kestävää kehitystä käsitteleviin koulutuksiin hakeutuu lähinnä niitä, jotka ovat jo valmiiksi hyvin kiinnostuneita aiheesta, tietävät siitä paljon ja käsittelevät sitä opetuksessaan. Toisaalta valmiiksi motivoituneet opettajat voivat toimia muutosagentteina omissa kouluissaan, ja heidän innostuksensa saattaa tarttua muihin. Huumori ja iloinen meno on tuntunut monelle luontevalta tavalta lähestyä kestävän kehityksen toimintaa omassa työyhteisössä. Sinnikästä työtä ja innostavia projekteja (esim. ulkoluokkatoimintaa) on jo monessa koulussa toteutettu, ja resursseja koettiin olevan saatavilla halukkaille. Osallistujan sanoin: “Oikeilla poluilla ollaan oltu jo tähän asti”.  Ratkaisijat-koulutuksen tuloksena monessa koulussa lähdettiin kehittämään kestävän kehityksen kasvatuksen käytänteitä – yhteen lukioon esimerkiksi päätettiin perustaa kestävän kehityksen työryhmä koulutuksen osallistujan aloitteesta.

Erilaisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia lapsille ja nuorille

Koulutuksessa keskustelimme useaan otteeseen siitä, mitä merkitystä yksilön valinnoilla on, kun kestävyysongelmat ovat rakenteellisia ja tarvitaan systeemistä muutosta. Entä mikä rooli lasten ja nuorten teoilla on? Millaisia toiminnan mahdollisuuksia heille avautuu? Kun lapsia ja nuoria kannustetaan ilmastotekoihin, valojen sammuttelun kaltaiset pienet arjen teot korostuvat ja vaarana on, että toiminta vaikuttaa puuhastelulta, jolla ei ole todellista vaikuttavuutta. Nuoret voivat kuitenkin vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti monin tavoin: taiteen keinoin, lobbaamalla päättäjiä, järjestämällä tapahtumia, toimimalla vapaaehtoisena, kirjoittamalla mielipidekirjoituksia, jakamalla tietoa tai vaikuttamalla sosiaalisessa mediassa.

Keskusteluissa osallistujat toivat myös esiin opettajan poliittisen varovaisuuden. Vaikka kestävä kehitys on selkeä osa opetussuunnitelman perusteita, kestävyysteemat koetaan arvolatautuneiksi ja voidaan nähdä myös poliittisina, etenkin kun tarkoituksena on vaikuttaa ihmisten elämäntapoihin. Koulutukseen osallistuneet opettajat kokivat tärkeäksi luoda turvallisen keskustelutilan ja tuoda esiin monia erilaisia vaikuttamistapoja. Myös Ratkaisijat-koulutuksessa oli käytössä turvallisemman tilan periaatteet.

Tunnetaitojen ja toivon merkitys

Ilmastonmuutoksen kaltaiset viheliäiset ongelmat herättivät paljon tunteita niin oppilaissa kuin opettajassa. Opettaja saattaa tuntea esimerkiksi suuttumusta, pelkoa, surua tai syyllisyyttä. Kun opettaja osaa tunnistaa omat tunteensa ja käsitellä niitä rakentavasti, hänen on helpompi kohdata oppilaiden tunteet ja antaa työkaluja niiden käsittelyyn. Kaikki tunteet ovat sinänsä yhtä hyviä, ja suuttumuksen kaltaiset, negatiivisiksi mielletyt tunteet voivat hyvinkin antaa voimaa toimia ja vaatia muutosta. Toisaalta kestävän kehityksen työ saattaa herättää myös ilon ja ylpeyden kaltaisia tunteita.

Miten tasapainoilla karujen ja vakavien faktojen ja toisaalta toivon ja ratkaisukeskeisyyden välillä? Kestävän kehityksen kasvatuksen on tärkeää herättää toivoa uhkakuvien maalailun sijaan. Oppilaiden tai opettajakollegoiden ilmastoskeptisyydessä saattaa olla kyse siitä, että aihe on niin ahdistava, että sen kieltää ja sysää pois mielestä. Toivon on kuitenkin perustuttava ratkaisukeskeiseen toimintaan – perusteeton optimismi ei ole toiveikkuutta vaan silmien ummistamista.

Kestävän kehityksen kasvatuksen saavutettavuus

Kestävän kehityksen kasvatuksen saavutettavuuteen on tärkeää kiinnittää huomiota. Laaja-alaiset kestävän kehityksen tavoitteet voivat olla hyvinkin abstrakteja ja vaikeaselkoisia. Ammattikoulun opettaja Soile Pajuniemi kertoo ajatuksistaan artikkelissa: “Jokainen tavoite avataan selkokielellä ja pohditaan kuvien ja videoiden kautta, miten tätä tavoitetta voi kukin viedä käytäntöön.” Soilen mukaan on tärkeää käsitellä yksi kestävän kehityksen tavoite kerrallaan, jotta kaikki opiskelijat, myös vaativaa tukea tarvitsevat, pystyvät sen ymmärtämään.

Ratkaisijat-koulutuksessa opettajat pääsivät itse testaamaan meemien tekemistä sekä järjestämään lelujen mielenosoituksen.