Tasa-arvoa oppimassa Suomessa ja Ugandassa

Kouluille yhteistyöprojekti oli oiva mahdollisuus kannustaa perheitä nuorten koulussa pitämiseen. Hanke tarjosi mahdollisuuden oppia tietotekniikka- ja mediataitoja sekä tilaisuuden maailmankuvan avartamiseen, kirjoittaa globaalikasvatuksen ohjelmapäällikkömme Minna Mannert.

Käynnistimme vuoden 2020 alussa ainutlaatuisen globaalikasvatusprojektin, joka tuo kolme suomalaista ja ugandalaista yläkoulua yhteen oppimaan tasa-arvosta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Koulujen välinen vuorovaikutus tapahtuu digitaalisia välineitä käyttäen. Yhteistyö on osa ulkoministeriön rahoittamaa kehitysyhteistyöohjelmaamme.

TASA-ARVO LÄHTEE LIIKKEELLE JO ISTUMAJÄRJESTYKSESTÄ

Projektin alussa pohdimme opettajien kanssa, miltä koulu näyttää tasa-arvosilmälasien läpi tarkasteltuna. Lähdimme liikkeelle konkreettisista asioista, kuten pohtimalla koulutilan käyttöä eri sukupuolten kannalta. Tasa-arvon esteitä voi purkaa kiinnittämällä huomiota vaikkapa luokkatilan järjestykseen tai siisteihin ja turvallisiin wc-tiloihin. Miten toimia silloin, kun luokassa ei riitä istuimia kaikille? Entä saavatko pojat aina valita ensimmäisenä oman paikkansa?

Opetusmenetelmien valinnalla on suuri merkitys sellaisen koulukulttuurin luomisessa, jossa kaikilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Suomalaisessa koulussa käytetään paljon oppilaskeskeisiä ja yhteistoiminnallisia menetelmiä, jotka eivät Ugandassa ole yhtä yleisiä.

Planin ugandalaiset yhteistyökoulut olivat jo osallistuneet osallistavan kouluhallinnon projektiin, joten heille oppilaslähtöisyys oli ennestään tuttu periaate. Hankkeemme kannusti viemään oppilaiden osallisuutta eteenpäin juuri sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta. Tämä merkitsi esimerkiksi sitä, että School Cooperation Project Club -projektikerho, jossa tehtäviä tehtiin, koostui tasapuolisesti tytöistä ja pojista.

Ennen yhteistyön alkua kävin Ugandassa tutustumassa yhteistyökoulujen arkeen ja suunnittelemassa projektin oppituntien sisältöä yhdessä Plan International Ugandan kollegoiden, opettajien, rehtoreiden ja kouluviranomaisten kanssa. Oli tärkeää, että saimme sovitettua projektin sisällöt sekä Ugandan että Suomen opetussuunnitelmiin. Oli hauska huomata, kuinka opettajuus on jotakin yhteisesti jaettua: molempien maiden opettajia yhdisti ajatus nuorten kasvun ja opiskelumotivaation tukemisesta. Suomalainen koulu ja koulutuspolitiikka näyttäytyivät ugandalaisten kollegoiden silmin menestystarinana, joka herätti paljon mielenkiintoa. Kokoontumistemme tauotkin kuluivat vilkkaasti keskustellen, ja sain vastata opettajien innokkaisiin kysymyksiin koulukäytänteistämme, kuten kouluruokailusta.

Opettajan vinkkelistä katsottuna ugandalainen yhteiskunta on tasa-arvon suhteen hyvin erilainen kuin Suomessa. Perheiden sukupuoliroolit ovat huomattavasti perinteisempiä kuin Suomessa. Toisaalta naisten rooli esimerkiksi politiikassa ja julkisuudessa on kasvanut, mikä tarjoaa monipuolisempia samastumiskohteita ja roolimalleja tytöille. 

DIGITAALISET INNOVAATIOT TOIVAT INTOA KOULUNKÄYNTIIN

Ugandassa projektiin osallistui kolme julkista koulua Liran maakunnassa, Ugandan keskiosassa. Koulupudokkuus on näissä kouluissa iso haaste. Etenkin vähävaraisten perheiden teini-ikäisten lasten koulunkäynti keskeytyy helposti ennenaikaisesti, kun nuoret lähtevät ansiotyöhön tai avioituvat varhain.

Kouluille yhteistyöprojekti oli oiva mahdollisuus kannustaa perheitä nuorten koulussa pitämiseen. Hanke tarjosi mahdollisuuden oppia tietotekniikka- ja mediataitoja sekä tilaisuuden maailmankuvan avartamiseen. Osa hankkeen ugandalaisnuorista ei esimerkiksi ole koskaan matkustanut oman kotikuntansa ulkopuolelle.

Yhteistyökouluissa oli valmiina tietotekniikan opettajat ja tietokoneluokat, mutta luokkien varustelu oli kuitenkin suomalaisella mittapuulla vaatimaton; tietokoneita oli vain muutama ja esimerkiksi lukittavat säilytystilat laitteille olivat paikoin puutteelliset. Yhteistyön aloittamiseen vaadittiinkin jonkin verran pohjatyötä.

Yhden koulun sähkönsaannin turvaamiseksi rakennettiin kouluun aurinkopaneeli. Koulut saivat Planilta yhteistyön toteuttamiseksi oppilaiden käyttöön iPadeja, internet-yhteyksiä ja koulutusta niiden käyttöön. Perehdytyksessä olivat apuna SmartUp Factory -projektissa koulutetut nuoret osaajat. Digitaalinen osaaminen vahvistuikin hankekouluissa merkittävästi ja molempien maiden oppilaat onnistuivat hienosti toteuttamaan videotehtäviä käytettävissä olevilla välineillä.

ILO YLLÄTTI JA ETUOIKEUDET HERÄTTELIVÄT

Projektin aluksi oppilaat esittelivät omaa kouluaan ja kotimaataan tuottamalla kuvia, videoita ja tekstiä. Seuraavaksi tutustuttiin kumppanikoulun tuotoksiin. Seuraavissa tehtävissä perehdyttiin harrastuksiin ja ajankäyttöön koulussa ja koulun ulkopuolella. Oppilastöissä esiteltiin muun muassa suomalaista jääkiekkoharrastusta ja ugandalaista akrobatiaa.

Projektin kuva- ja videotehtäviä tehdessä osallistujat ovat harjoitelleet käytännössä kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä moniluku- ja ilmaisutaitoa. Samalla on havahduttu huomaamaan oman elinympäristön vahvuuksia ja haasteita. Kysyimme projektiin osallistuneilta suomalaisoppilailta, mitä hankkeessa on tähän mennessä opittu. He kirjoittivat seuraavaa:

“ON OLLUT MIELENKIINTOISTA JA SILMIÄ AVAAVAA PÄÄSTÄ TUTUSTUMAAN UGANDALAISEEN KOULUUN REALISTISELLA TAVALLA. SE ON SAANUT MINUT ARVOSTAMAAN OMAA ELÄMÄÄNI ENEMMÄN JA YMMÄRTÄMÄÄN ENEMMÄN MUISTA KULTTUUREISTA.”

“MIELENKIINTOISINTA ON OLLUT TAVATA ERILAISIA IHMISIÄ JA OMAKSUA HEIDÄN KULTTUURIA JA ELÄMÄÄ.”

“OLEN MYÖS OPPINUT PALJON UUSIA ASIOITA SUOMESTA JOITA EN ENNEN TIENNYT KUN TEIMME ESITELMIÄ.”

“OLEN OIVALTANUT, ETTÄ MEILLÄ TÄÄLLÄ SUOMESSA ON TODELLA LAADUKASTA OPETUSTA JA SAAMME OLLA ONNELLISIA, ETTÄ ETÄOPISKELUKIN ONNISTUU. MEILLÄ ON MYÖS VALTAVASTI MAHDOLLISUUKSIA ERI HARRASTUKSIIN JA VAPAA-AJAN TEKEMISIIN.”

“OLEN ILAHTUNUT SIITÄ, ETTÄ TÄSSÄ UGANDAN KOULUSSA OPPILAAT TUKEVAT TOISIAAN.”

KORONA TOI ESIIN ERIARVOISUUDEN

Koronatilanne on merkittävästi hidastanut projektin etenemistä. Toisaalta se on havainnollistanut kaikille osallistujille kumppanimaiden erilaisia lähtökohtia. Ugandan koulut ovat sisäoppilaitoksia, ja ne ovat olleet presidentin määräyksestä suljettuina pitkiä aikoja kahteen otteeseen projektin kuluessa.

Siinä missä suomalaiset oppilaat ovat voineet korona-aikana osallistua etäopetukseen, Ugandan oppilailla ei ole koulujen sulkeutumisen jälkeen ollut käytössä juuri muita oppimateriaaleja kuin jonkin verran radio-opetusta ja kirjallisia materiaaleja. Tilanne on huolestuttava nuorten oppimistuloksien ja tulevaisuudennäkymien kannalta.

Kaikilla projektin osapuolilla on kuitenkin vielä intoa tutustua paremmin kumppanikouluun, tehdä projektin tehtäviä ja kokea erityisesti oppilaiden välistä vuorovaikutusta, ja toivomme että tämä vielä jollain tavalla olisi mahdollista. Tällä hetkellä Ugandan yläkoulut ovat kuitenkin edelleen suljettuja.

Koulujen ollessa suljettuna Ugandassa Plan on onnistunut järjestämään projektin opettajille täydennyskoulutusta tasa-arvoteemasta. Täydennyskoulutuksella on iso merkitys opettajien työmotivaation, ammatillisen arvostuksen ja osaamisen ylläpidon kannalta.

Syyskuun 2021 opettajankoulutuksessa käsiteltiin muun muassa tasa-arvotyöhön velvoittavia kansainvälisiä sopimuksia. Nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta laadukas opetus on ensiarvoisen tärkeää. Kun kouluihin aikanaan palataan, opettajat voivat tarkastella kouluarkea tasa-arvosilmälasien läpi.

Suomesta projektissa ovat mukana Haukilahden koulu Espoosta, Putaan koulu Torniosta sekä Sipoonlahden koulu Sipoosta ja Ugandasta Akalon, Abomongolan ja Chawenten koulut.

Kirjoittanut: MINNA MANNERT

Kirjoittaja on Planin globaalikasvatuksen ohjelmapäällikkö.